Isäni on laittellut minulle pitkin kevättä viestejä keskellä yötä. En ole huonannut viestejä kuin vasta aamulla. Olen aina nukkunut siihen aikaan kun viesti on tullut enkä ole herännyt niihin. Yksi ensimmäisistä viestiestä oli että hän kertoi että meillä on velipuoli.

"Pitää kertoa teille, teillä velipuoli. Lapsen nimeä en kerro kun olen sen aikoinaan lapsen äidille luvannut."

En vastannut iskän viestiin mitään.

Yhdessä puhelussa kyselin asiasta. En ollut varma onko iskä selvinpäin. Se vaan vastasi että se ei ole varmaa ja rupesi leuhkimaan entisllä naissuhteillaan. Se puhelu ei nyt ollut kovin ihmeellinen enkä saanut mitään tietoa mahdollisesta velipuolesta. Ajatus siitä on pelottava mutta kuitenkin minua kiinnostaa tietää minkälainen tämä velipuoli olisi. Hän olisi varmasti minua vanhempi. Luulisin ainakin niin. Mutta en kuitenkaan tiedä haluaisinko tutustua häneen.

Se ajatus on ollut pitkään mielessäni. Sain tosin tietää siitä äidiltäni ennen kuin sain viestin isältäni, mutta en ajatellut asiaa sen enempää. Kysyin myös velipuolestä isäni puolen mummolta ja hän sanoi ettei usko että sellaista on.

En tiedä mitä asiasta oikein ajatella. Olisi todella outoa jos sellainen olisi. Enkä välttämättä halua edes tutustua siihen. Mutta vähän kuitenkin kiinnostaisi tietää kuka se on.

" Tommosia valheita on turha esittää mitä väitit minulle puhelimessa. Puhu joskus totta. T. iskä "

Iskä soitti mulle. Se kyseli mun kuulumisia. Olin just polkemassa pyörällä prismasta kotiin.  Kerroin omista kuulumisistani. SIitä oli pitkä aika kun olin jutellut iskän kanssa. ISkä yritti udella äitin ja mun siskojen reissusta. Mää en kertonut siitä sille. Sanoin vain etten tiedä siitä mitään. Sitten mää sanoin sille että mää näin kun se pyöräili muutama viikko sitten mun kämpän ohi. Se oli sillin jonkun naisen kanssa mutta en sanonut sitä. Iskä sanoi että se ei ollut siellä. Mää intin sille vastaan niin kuin mulla on aina ollut tapana tehdä. Se suututi siitä sitten ja korotti ääntää. "ÄLÄ VALEHTELE ÄLÄ VALEHTELE."

Mää löin sitten luurin sille korvaan. Mulle tuli paha mieli. Mää laitoin mun pyörän pyörä varastoon ja menin sisälle purkanmaaan ostoksiani. Mää itkin siinä. Sitten iskän puolen mummu soitti mulle ja kysyi mua mansikkaan. Iskä oli varmaan soittanu sille. Mää sitten lupasin mennä jos mulla ei oo töitä. 

Musta tuntui tosi pahalta kun iskä sanoi mulle noin. Mää ihan varmasti näin kun se pyöräili siitä ohi. Kyllä mää sen tunnistan.  

Mulla alkoi olo helpottamaan. Olin jo alkanut unohtaa koko juttua ja tein jo ihan muuta kun puhelimeen tuli viesti. Tuo viesti mikä tossa yläpuolella lukee.  

Mulle iski uudelleen paha mieli ja aloin itkeä. Iskä oli kännissä. Tiesin sen. Mutta tuota viestiä oli kuitenkin vaikea unohtaa. 

Illalla Tommi tuli kotiin. se oli kesän kesätöissä ja teki kaksi vuorotyötä. Mää ootin että se tulee kotiin. Mää halusin kertoa sille tosta. Mää olin jo sängyssä ko se tuli. Mää itkin ja kerroin siitä sille. Mulla oli paha olla. Tuntui hyvältä ku mää sain olla Tommi kainalossa ja se silitti mua. Mää nukahdin sitten siihen.

Mää luulen, että iskä oli jo humalassa päivällä kun se soitti mulle. Siinä puhelun aikana mää en ajatellut sitä. Mää vaan halusin kertoa mun kuulumista. Kerrroinkin niistä ihan innoissaan. Niin kuin lapsena. Mä kaipasin sitä että saan kertoa omista asioistani jollekkin. Mua rupes kaduttaan että olin kertonut iskälle niin paljon.  

Ton jutun jälkeen päätin että en oo iskän kanssa väleissä. Tai että en käy sielle enene kuin se itse ottaa yhteyttä.

Syksyllä iskä oli yrittänyt soittaa mulle kun olin töissä. Se oli sitten laittanut mulle viestiä että se  asuu nykyään täällä. Mää en vastannut viestiin mitään. Jos se ois soittanu siihen aikaan kun olisin voinu vastata niin oisin varmaan vastannut. 

Aamulla heräsin ja huomasin että mulle oli tullut viesti. 

"  Sinulle ja muille tiedoksi,tein tänään testamentin ja määräsin kaiken omaisuuteni siinä Julialle."

Mää en siitä viestistä niin hetkahtanut kun se oli tullut puolilta öin. Iskä ei olle ollut silloin selvinpän.  Kuitenkin kerroin tosta viestistä sille depressiohoitajalle. Me jonkun aikaa juteltiin siitä. Mää oon aatellu että kaikesta kertominen auttaa mua toipumaan näistä uni vaikeuksista.