Nyt kun peruskoulut ja ammattukoulut ovat alkaneet tulee taas puheen aiheeksi koulukiusaaminen.
Koulukiusatulle jokainen koulupäivä on painajainen.
Viime keväänä kirjoitin lehtiin jutun koulukiusaamisesta.Sen jutun nimi oli suljettu yhteisö ja koulukiusaus. Sen nimen laitoin tällekkin jutulle. Minulle ei itselleni tullut sitä lehteä silloin vain kävin lukemassa jutun kirjastossa. Harmikseni en ottanut edes kuvaa siitä. Mutta nyt ajattelin kirjoittaa sen saman jutun tähän. Se kertoo minun elämästäni ja siinä on myös fakta tietoa. Joitakin kohtia siitä oli muutettu sen takia koska kielenkäyttöni oli ollut huonoa. Kiroilin siinä jutussa paljon. Mutta tähän kirjoitan sen juuri siinä muodossa miten se lehdessä julkaistiin. Lukuun ottamatta kirjoitusviheitä, joita tekstissä varmasti oli ja on nyt tuossa alapuolella.
Tunsin itseni avuttomaksi ja yksinäiseksi. En osannut puolustautua. Minulla ei ollut oikeita ystäviä. Pelkäsin mennä kouluun. Koin vihaa kiusaajiani kohtaan.
Alaluokilla se alkoi. Se oli pientä mitään sanomatonta lasten härnäämistä.Minusta se tuntui jo silloin pahalta.Alaluokan kokemukset olivat pieniä asioita verrattuna kuudennelta luokalta alkaneesta helvetistä.
Alkuun oli haukkumista. Ilkeitä katseita. Sitten se muuttui. Tuli tönimistä,kampittamista, tavaroiden varastamista ja mitätöintiä. Sain usein mustelmia jalkoihin ja kylkiin kun minua potkittiin.
Luokallamme oli yhdeksän tyttöä, joista viisi kiusasi minua joka päivä.Kolme muuta tyttöä seurasivat sivusta kiusaamista kuten pojatkin aluksi.Pojista yksi alkoi kiusaamaan minua loppu keväästä. Tämä poika oli erään opettajan lapsi ja hänen tekemisiään katsottiin usein sormien lävitse.
Kaikki tapahtui aluksi välitunneilla ja koulumatkoilla. Myöhemmin myös käsityön tunneilla aivan opettajan silmien alla. Opettaja ei koskaan puuttunut tilanteeseen vaikka kuinka odotin ja toivoin sitä.Yritin parhaani mukaan näyttää opettajalle tunteeni, mutta opettaja ei reagoinut mitenkään.Silloin ajattelin että en kertoisi opettajalleni kiusaamisesta mitään kun tämänkään opettaja ei tee asialle mitään, vaikka näkeekin.
Ajattelin myös että kiusaaminen pahentuisi jos kertoisin siitä opettajalle. Pelkäsin kiusaamisesta kertomista.
Kuudennen luokan lopussa kerroin kiusaamisesta omalle opettajalleni.Opettaja pyysi minut ja kiusaajani opettajan huoneeseen missä kaikki pyysivät anteeksi. Myös minä jouduin pyytämään anteeksi kiusaajiltani. Mietin aina miksi? Miksi myös minun täytyi pyytää anteeksi? Tuliko opettajalle parempi mieli vai oliko se joku tapa mikä aina tehdään kun koulukiusaamista selvitetään?
Koulukiusaamisen vaikutukset näkyvät vielä pitään aikuisenakin elleivät koko elämän ajan.itsellani kiusaamisen vaikutukset näkyvät huonona itseluottamuksena,vaikeutetuna tutustua uusiin ihmisiin ja vetäytymisenä sosiaalisista suhteista. En ole nähnyt kiusaajiani koulu aikoijen jälkeen, mutta pelkään kohtaavani heidät.
Tutkimusten mukaan joka vuosi yksi kymmenestä lapsesta joutuu toistuvasti koulukiusaamisen uhriksi. Jo päiväkoti- ikäiset lapset kiusaavat. Nämä kokeilevat miten toisten lasten kanssa leikitään. Silloin lapsi kokeilee miten pitkälle voi mennä. Usein ne lapset jotka kiusasivat jo päiväkodissa jatkavat kiusaamista myös koulumaailmassa.
Luulen että joistakin opettajista voi olla vaikea puuttua koulukiusaamiseen, mutta kiusatusta se tuntuu hyvälle, kun joku aikuinen huomaa ja puuttuu tiltanteeseen. Minusta se ainakin tuntui. Tuntui siltä että joku välittää myös minustakin.
Nyt on se aika kouluissa kun oppilaat tutustuvat toisiinsa ensimmäisellä luokalla ja ryhmä dynamitiikka alkaa muodostua. Oppilaat huomaavat heikommat ja alkavat kiusata sitä. Ryhmäytymisellä on suuri merkitys, mutta kouluissa ei niin anneta aikaa ryhmäytymiselle eikä opettajat viitsi puuttua jokaiseen pieneen kinaa mitä tulee olemaan.
Lapset osaavat olla todella julmia toisiaan kohtaan. Julmempia mitä aikuiset. Lasten maailam on kylmä ja julma.
Tässä pieni muisti lista koulukiusaamista kokevalle lapsellle ja nuorelle. ( Nämä ovat sellaisia mitkä itse koen tärkeiksi )
Hae apua itsellesi
Kiusattujen tulee muistaa että kiusaamisen syy ei ole koskaan kiusatun!
Kiusattu lapsi tai nuori on yhtä arvokas kuin kaikki muutkin.
Kiusaamisen kanssa ei kannata jäädä yksin.
Kiusaamista ei kannata hävetä
Kerro kiusaamisesta niin monella aikuisella ja niin usein että s se otetaan tosissaan
Kenenkään ei tarvitse sietää minkäänlaista kiusaamista
Sinä olet todella tärkeä ja arvokas omana itsenäsi!
Kommentit