Välillä tuntuu että olen todella negatiivinen ihminen.Tottakai olen negatiivinen joissakin asioissa, mutta olen myös positiivinbennkin. Osaan nauttia pienist' asioista kuten siitä kun joinakin iltoina voi istua ihan rauhassa kynttilän valossa ilam n mitään häiriötekijöitä. Se tunnelma mikä sillloin tulee on aivan ihana. Mutta nyt viime aikoina on tullut paljon negatiivisiä ajatuksia ja niin tulee tähän tekstiinkin jonka nyt kirjoitan.

Mä kysyin tänään pomolta et jatkuuko mulla työt joulun jälkeen. Se ei osannut vastata siiihen vielä mitään. Se otti ensin itse puheeksi sen et mitä suunnitelmia mulla on jatkossa, että meinaanko ruvveta opiskelemaan vai jatkanko työelämässä. Mä sanoin että ei mulla oo mitään suunnitelmia et voin jatkaa työelämässä jos vaan saa. Mun tämän hetkinen sopimus loppuu nyt jouluna ja musta ois ihan kiva tietää jo et miten mulla työt jatkuu vai jatkuuko ne ollenkaan.

Vaikka mä monesti valitan töistä, mutta mä kuitenkin pidän siitä. On se pitemmän päälle mukavempaa kuin vain kotona istuminen. On ainakin jotakin tekemistä. 

Mä ostin itselleni sohvan. Sellaisen musta kolmen istuttavan divaanin.  Se mahtui mun asuntoon juuri ja juuri. Ahtaammalta täällä nyt näyttää ja tuntuu, mut jotenkin tää nyt näyttää aikuisen naisen asunnolta. Mulla on nyt nimittäin kova sistushalu käynnissä. Mä haluiaisin ostaa valkoisen hyllykön missä ois piakka tv: eellekkin. Sit mä haluiaisin vessaan kori kärryn kun mulla ei oo mitään kaappia tai hyllyä siellä. Tähän asti mulla on kaikki tavarat olleet kenkälaatikoissa. On se kolme vuotta pitkä aika atella niitä samoja kenkälaatikoita, jotka pursuaa tavarasta. Nyt kun mä purin sen koulupäydän, jotta se sohva mahtuu niin siitäkin tuli vaikka kuinka paljon tavaraa joille mulla ei oo mitään paikkaa. Ne tavarat ovat nyt viikon verran lojunu pahvilaatikossa tossa käytävän lattialla ja sieltä mä olen niitä sitten aina kaivellut kun oon tarvinnujotakin. Ja totta kai mä oon laittanut sen tavaran takaisin sinne pahvilaatikkoon vaikka sen ois voinu laittaa jonnekkin muuallekkni järkevämpään paikaan kuten sinne vessan kenkälaatikkoon johon ei kohta enään mahdu yhtään mitään. Ehkä mun pitäs vaan etsiä iteselleni isompi asunto, mutta en tiedä osaisinko asua missään muualla. Olen jo niin tottunut tähän taloon. Olenhan jo kolme vuotta asunut täällä. Tossa ala puoelle on kuva siitä hyllököstä mistä olen viime aikoina haaveillut.

Mutta se siitä sunto ja sistus jaarittelusta. Yksi ilta mä ajattelin taas kokeilla jotain erilasita postausta tänne. Mä oon nimitäin nyt viime aikoina ottanut paljon kuvia mun elämästä niin mä ajattelin et mä laittaisin tänne joitakin kuvia. Omaa kuvaani en laita, mutta joitakin kivoja tilane kuvia. Ne kuvat ois ehkä tulossa mun sueraavaan postaukseen. 

Mut mukavaa marraskuista iltaa teille.