Mä olen kyllästynyt kuvia katsomaan,

kyllästynyt sivusta seuraamaan

ja elämään jossakin.

Mä en vielä ole toivoa heittanyt

ole tässä, kiinni tartu nyt,

oo tartu kiinni nyt

Mulla on nyt ollut koko viikonlopun ajan mieli maassa. On vielä nytkin. En tiedä miksi. Ei oo vaan mikään oikeen innostanut. On väsyttänyt ja itkettänyt koko ajan. 

Tommi oli käymässä mun luona. Se oli lauantaista sunnuntaihin. Lauantaina me käytiin aamupäivästä markkinoilla. Ilalla oli aikomusta mennä tori tansseihin, mutta me ei sitten mentykkään. Sitä rupes väsyttämään. Mää olin sitä ennen vienyt sen huomion muualle. Ei ois pitäny. Niin oltas keretty käyä siellä, eikä sitä ois alkanu väsyttämään. Mua tympäs se jälkeen päin. Päivällä me leitottiin muffinsseja ja tehtiin ruokaa. jauhelihapihvejä ja perunaa. Siinä se meidän viikonloppu olikin. Käytiin me sunnuntaina uimassa. Sitte kohta se lähti kotiin.

Tää masentunut olo alkoi perjantaina. Kävin äitillä ja siskoni Tiia oli tullut Tampereelta käymään miesystävänsä kanssa. En ole itse nähnyt tätä miestä kertaakaan. Siskoni oli yksin käymässä äidilläni ja mies oli jossakin muualla käymässä sillä välin. Illalla mulla tuli mieleen yksi asia mikä tapahtui monen monta vuotta sitten, Mikä liittyy minun ja siskoni Tiian väleihin. Meillä on ollut monta kertaa välit poikki. Voisin jakaa teille erään tapahtuman mikä mua erityisesti silloin perjantaina mietitytti,

Asuimme isämme puolen mummolassa. Olin 13-vuotias. Siihen aikaan oli vaihtelevasti väleissä siskoni kanssa. Olin siskoni huoneessa, kun isän puolen mummu tuli käymään meillä. Mummu oli sellainen, että kaikki lapsenlapset pitivät siitä. Se oli saanut kiedottua meidät jotenkin sen pikkusormen ympärille. 

Mummu tuli siskoni huoneeseen ja sanoi yllättyneenä: " Ai Johannakin on täällä." Siinä tilanteessa en miettinyt sen tarkemmin miksi se näytti ja kuulosti yllättyneeltä. Siinä koulupyödällä oli joku piirrustus.En muista kuka meistä oli sen piirtänyt. Mummu katsoi sitä ja sitten jostain syystä innostuin ja sanoin mummulle innostuneella äänellä että elä katso sitä. Mummu hyssytteli mulle silloin. Sen jälkeen lähdin pois siitä huoneesta omaan huoneeseeni. 

Silloin illalla mietin sitä, että miksi mummu näytti niin yllättyneeltä kun se huomasi että olen samassa huoneessa Tiian kanssa. Tiia oli varmaankin puhunut mummulle silloin että se ei oikein pidä minusta. Se oli joskus sanonut mulle niin suoraankin.  No en miettinyt asiaa enään sen kummemin.

Tuo juttu tuli mulle niin elävästi mieleen nyt viikonloppuna. Mää istuin silloim perjantaina samalla sohvalla vierekkäin Tiian kanssa ja mun kaksi nuorinta sisarusta tuli siihen leikkimään ja määkin innostuin leikkimään niitten kanssa siinä. Tiia ei oikein pitänyt siitä. Ei se sanonut mitään, mutta se vähän näytti siltä. Mää olin puolestani ihan innoisaan leikkimässä niitten kanssa unilelun kaappausta. 

Mulla tuli kaikkia muitakin juttuja mieleen mitä on tapahtunut ja jotka liittyvät Tiian.

 Kun olin muuttanut omilleni asumaan. Olin 17-vuotias. Mulla oli tapana käydä joka viikonloppu kotona saunassa ja olla yötäkin siellä. Mutta Tiia ei oiken pitänyt siitä. Se oli jotakin loppu syksyä kun kaikki alkoi. Se alkoi aina huutamaan mulle ku tulin sinne. Se päästi kissan vapaaksi. Me oltiin sovittu että se kissa on aina sen huoneessa ku mä tuun sinne.  Kerran mää menin sinne ja se oli hirveen pahalla päällä. Se aloitti heti huutaan mulle ku tulin sinne. Iskä ei sanonu sille mitään vaan antoi asian olla. Olin ollut jo siellä jonkin aikaa. Menin käymään vessassa. Iskä oli ulkona. Tiia tuli potkimaan vessan ovea ja huusi että senkin pitää päästä sinne. Iskä tuli sisälle ja käski mun tulla heti ulos sieltä. Mää tulin sieltä ulos. Tiia oli heittäny mun saappaat ulos. Mää lähin itkien kotia. Aattelin etten enään ikinä mee sinne. Yöksi en sen jälkeen sinne mennykkään. Kävin kerran siellä päivällä, joilloin äiti ja mun nuoremmat siskot oli mukana. Silloin Tiia päästi kissan ulos sieltä huoneesta. Mää katoin silloin telkkaria olohuoneessa. Hermostuin ja heiti kaukosäätimen. Iskä huusi siitä mulle. Toki oisin voinut jättää sen säätimen heittämättä. Tiia huusi siellä sen huoneessa jotain mulle. Iskä huusi mulle. Mää lähin itkien kotiin, enkä sen jälkeen käynyt siellä. Kuin vasti parin vuoden jälkeen. 

Mää en oikein vieläkään oo tajunnu, että miks iskä antoi sen huutaa mulle sillä tavalla. Misk syy laitetiin mulle. Miks se ei koskaan sanonut Tiialle mitään. Mää olin syntipukki koko jupakalle. Mää en vaan tajua. Iskän kanssa oon nykyäänkin vaihtelevasti tekemisissä. Sen piti auttaa mua muutossa, mutta se ei sitten tullukkaan. Se laittoi yöllä viestin missä se sanoi olevansa Oulussa ja tulevansa vasta perjantaina. Se valehteli mulle. Se ei vaan halunnu tulla auttamaan mua. Sitten kun sanoin sille että tiiän ettei se oo ollu silloin Oulussa, niin se sanoi etttei se enään silloin päivällä ollut. Se valehtili mulle taas. Mää en vaan tajua miks sen pitää valehdella mulle. Miks se ei voinu suoraan sanoa ettei se pääse tulemaan. Välillä mää inhoan sitä tajuttaman paljon.

Tommin kaverilla ois kolmekyppis juhlat viikonlopppuna Kalajoella. Mua ei kiinnosta yhtään mennä sinne. En haluakkaan mennä. Tommi ottaa sitä jo ihan innolla. Mun pitäs vaan sanoa sille etten tuu sen mukaan. Siitä voi tulla riitaa, mutta tulkoon. Mä jo ootankin jo sitä riitaa. Me vaan junnataan paikoillaan eikä mitään tapahdu. Se riita tulis nyt oikein hyvään paikaan. Muutenkin mua on ärsyttänyt nyt siinä viime aikoina se ku se kolistelee ihan kamalasti. Joskus vaan pitäs ärähtää oikein kunnolla. 

Anna pois itkuista puolet hetkeks vielä tänne jää

menköön pois murheet ja huolet ahdas lieka heltiää