Nyt taas pitkästä aikaa tulee tänne kirjoitettua. Mulla on ollut kaikenlaista nyt menossa. 

Tässä taas tekstiä pidemmltä ajalta.

LOKAKUU 2018

Mää aloitin depressiohoitajalla käymisen viime viikolla. Tarkalleen ottaen menini sinne työterveyshoitajan kautta. Työerveyshuollossa kävin juttelemassa mun unevaikeuksista. Mää saan yöllä kauhukohtauksia. Tommi mua oikeastaan ohjas menemään työterveyteen. No mää sain sieltä sitten unilääkkeitä ja lähetteen depressiohoitajalle.

Työterveyshoitaja kirjoitti minlle ensimmäisellä käynnillä kaksi päivää sairauslomaa ja sovittiin uusi aika viikon päähän. Hän kirjoitti minulle silloinkin kaksi päivää sairauslomaa. Esimieheni ei pitänyt tästä vaan kyseli aika tylysti sairauslomani syystä kun todistukseeni oli kirjoitettu nukkumisongelmat.

Kolmen viikon päästä mää sain ajan sille hoitajalle. Mää kävin siellä juttelemassa. Itkin meilkein koko ajan. Mutta koin että siitä oli minulle hyötyä. Olen käynyt nyt siellä jo kahdeksan kertaa ja olo alkoi tunbtumaan ennen joulua jo paljon paremmalta. Mutta sitten uuden vuoden vaihteessa alkoivat jälleen kerran uni vaikeudet. Illalla ja päivällä väsyttää, mutta nukkumaan mennessä ei vain uni tule tai tulee nukuttua todella huonosti.

 

TAMMIKUU 2019

Tällä viikolla olen melkein joka yö ajatellut että jos nyt aukaisen silmäni niin herään tai sitten olen pyörinyt monta kertaa yön aikana sängyssä niin että olen itse tiennyt siitä. Olen ajatellut etten ole nukkunut juuri ollenkaan. Mutta kaippa olen jonkun verran nukkunut muuten en jaksaisi päivällä tehdä yhtään mitään.

Maanantaina olin selvästi nukkunut todella huonosti kun oli töissäkin kiukkuinen. Samoin olin koko alku viikonkin.  Mutta tiistaina oli se depressiohoitajalla käynti ja se ehkä vähän helpotti. Tuntui että se ottaa asian tosissaan ja aikoo auttaa minua lääkkeettömin keinoin.

Ennen joulua hän laittoi minut psykologin jonoon jota kautta voisin päästä kelan kustantamaan kuntoutus terapiaan. Ajattelin aluksi että se on hyväksi, mutta heti sen jälkeen kun pääsin kotiin niin ajatus tuntui huonolta. Minua kadutti. Mutta kun aikaa kului eteenpäin ajatus psykologilla käymisestä alkoikin tuntua ihan hyvältä jutulta.  Pitää vain toivoa että saan sellaisen todistuksne lääkäriltä että voin saada kelan kuntoutus terapiaa. Sepä nähdään tässä kevään aikana.

Olen jutellut depressiohoitajalle tämän hetkisestä elämän tilanteesta joka on aika vaikea ja siinä on paljon muutoksia. Sekä olen myös jonkin verran puhunut koulukiusaamis taustastani sekä perhetaustatani. Mutta ne asiat ovat olleet nyt taka- alalla kun elämässäni on tällä hetkellä paljon muutakin mietittävää.

Tommilla on todettu syöpä, syniviaali sarkooma polvessa. Hoidot tapahtuvat helsingissä. Sille annetaan ensiksi sädehoitoa ja sitten leikataan. Tommi saattaa menettää toisen jalkansa jos kasvainta ei saada pienennettyä sädehoidon avulla.

Syöpä diagnoosi tuntui musta ihan kamalalta. Sitä osasi pelätä kun oli netistä lukenut juttuja, mutta sen painoi jonnekkin taakse ja atteli että se on jokin rasvapaitti.

Sädehoidot ovat nyt menossa. Ensimmäinen viikko erossa tuntui ikävältä. Kun oli jo tottunut ajtukseen että Tommi asuu mun luona.  Nyt tämä kolmas viikko erossa on mennyt jo hyvin.  Tämä viikko on kulunut ylltävän nopeasti. Enään ei ole sädehoitoja kuin kaksi viikkoa jäljellä.

Viikonloppuisin me ollaan onneksi tavasttu.

Sädehoitojakson jälkeen jalka kuvataan ja lääkärit katsovat miten siitä sitten edetään.

Toivon että kasvain on pienentynyt ja Tommin jalka saadaan pelastettua.

Tämä syöpä on nyt ollut mun elämässä päällimmäisenä asiana mielessä. Mun mummullakin on syöpä joka on nyt leikauttu osittain pois. Mummu sai diagnoosin lokakuussa ja Tommi marraskuussa. Mun elämä on oikeastaan pyörinyt syövän ympärillä.

Tällä hetkellä olen määräaikaisessa työsuhteessa lastenhoitajana toukokuun loppuun asti. Töissä on mennyt vaihtelevasti. Mun elämän tilannekkin on vaikuttanut kaikkeen paljon. Varsinkin omaan työskentelyyni. 

Depressiohoitajalla olen voinut jutella mieltä painavista asioista ja kysyä kaikkea mikä minua mietityttään. Olen tyytyväinen että menin sinne ja saan itselleni apua ja tukea tässä vaikeassa tilanteessa.  Toivon myös että pääsen aloittamaan ihan oikean terapian jolloin voin käsitellä kaikkia elämäni vaikeita asioita. Olisi pitänyt hakea itselleni apua aikaisemmin. Parempi yöhään kuin ei koskaan.

Sekavan tekstin kautta toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta!