Aloitin ylä-asteen syksyllä 2008. Ennen syksyä soittin kysyäkseni lähtisekö se mun mukaan katsomaan ylä-asteelle että ketä kaikkia on samalla luokalla. Iida kertoi puhelimessa, että he olivat käyneet muiden ala-asteluokkalaisten tyttöjen kanssa maanantaina katsomassa. Minä petyin kun minua ei oltu kysytty mukaan. 

Valehtelin äitlle, että Eveliinan oli pitänyt soittaa ja kysyä, että pääsenkö muiden kanssa katsomaan luokka listaa. Äiti sanoi että ehkä Eveliina ei ollut kysynyt mua sen takia, kun mun veli oli kuollut heinäkuussa.En kehdannut kertoa äitille, että  muut oli käyny ilman mua.

Iida kertoi että Erika ja Anette oli mun kanssa samalla luokalla. Iida sanoi myös että voisin kysyä Erikalta ketä muita sillä luokalla oli, mutta en kysynyt. Kävin yksin katsomassa koulussa. Minua jännitti mennä katsomaan.  Ajoin pyörän ihan koulun eteen. Laitoin pyörän lukkoon. Kävelin sisälle ja etsin kansliaa. Iskä oli sanonut että käydä kansliassa. Löysin sen. Koputin oveen ja sanoin ettää tulin katsomaan ketä oli samalla luokalla mun kanssa. Se kanssiassa ollut nianen kysyi nimeäni ja näytti sitten listan luokkalaisistani.

Olin K-luokalla. Luokalla oli viisitoista oppilasta. Listassa oli kaksi tuttua nimeä. Nainen kysyi että oliko luokalla ketään tuttuja. Sanoin että Anette ja Erika. Nainen puhui vain Erikasta. Siinä vaiheessa ajattelin että Anette on vaihtamassa luokkaa ja toivoinkin sitä oikein toden teolla. Jännitin koulun alkuun. Koulua edeltävänä päivänä soitin Eveliinalle ja kysyin jos me mentäs samaa matkaa kouluun. Se käski soittaa Millariinalle ja kysyä, että sopiiko se. Soitin sitten Millariinalle ja se sopi sille.

Me nähtiin yhen tien päässä aamulla. Menin pyörällä siihen odottamaan muita, Mua jännitti ihan kamalasti. Me jätettiin pyörät pyörätien varteen ja lähdettiin kävelemään kouluun sisään. Me odotettiin aulassa ja kun kellot soi kuulutettiin että uudet seiskaluokkalaiset pyydettiin ruokasaliin. Meidät tultiin myös ohjaamaan sinne. Meidän luokavalvojat ja rehtori tuli sinne. Ne toivotti meidät tervetulleeksi kouluuun ja jakoivat meidät omiin luokkiin.

Mun luokalla ei ollut kuin Erika jonka tunsin. Luokallemme tuli neljä muuta tyttöä lisäksemme. Sekä yhdeksän poikaa. Onneksi Anette oli vaihtanut luokkaa. Yksi tytöistä istui yksin ja ne kolme muuta tyttöä olivat porukassa.  Ensimmäisellä tunnilla kävimme nimikierrokset. Kerroimme omat nimemme ja mistä koulusta olimme tulossa. Sitten tuli välitunti. Me menimme tyttö porukalla välitunnille ja vaihdoimme puhelin numeroita. Minulla ei ollut silloin vielä omaa kännykkää, joten annoin kotinumeroni.

Seuraavalla tunnilla oman luokan tukioppilaat tulivat esittäytymään. En tuntenut heitäkään.  Viimeisellä tunnilla kävimme läpi koulun järjestyssääntöjä ja kävimme kiertamässä huomisen päivän luokat, jotta osaamme mennä oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. 

Ylä-aste tuntui kamalan isolta paikalta, kun oli tulossa pienestä koulusta. Ensimmäisen viikon ajan kuljin samaa matkaa kouluun vielä vanhojen ala-aste aikaisten luokkalasiten kanssa. 

Tiistai iltapäivällä meillä oli kotitalouden tunteja. Meidän luokka oli laitettu kahteen osaan. Minun ryhmässäni oli kolme muuta oppilasta mun luokalta. Jaana, Toni ja Joel. Me oltiin musiikki luokkalaisten kanssa samalla tunnilla. Toisella puolella koulua.

Musiikki luokalla oli yksi ala-aste aikainen koulukiusaajan, Emma. Pelkäsin että olen hänen kanssa samassa ryhmässä. Niin siinä kävikin. Olin sen kanssa samassa ryhmässä, mutta onneksi emme olleet kertaakaan samassa pöytäryhmässä. Pelkäsin alkuun niitä tunteja tosi paljon. Emma ei enään kiusannut mua. Vaikka se puhuikin musta pahaa silloin alussa, mutta musiikkiluokkalaiset olivat mukavia, eivätkä ne ruvenneet kiusaamaan minua. Musiikkiluokalla oli myös Emman lisäksi ala-aste aikaiselta luokalta Millariina ja Eveliina. Eveliinan kanssa en oikein ollut enään tekemisissä, mutta myöhemmin sitten aloin olemaan.Sen takia kun myöhemmin istuimme samalla sohvalla. 

Maanantaisin meillä oli liikuntaa I-luokkalaisten kanssa. Anette oli sillä luokalla. Sillä luokalla oli paljon pissiksiä. Anette jatkoi kiusaamistani aina liikunta tunneillä. Siihen osallistui myös moni muukin siltä luokalta. Kuten Salla, Suvi ja Venla. Venla tosin puolusti mua myöhemmässä vaiheessa kasiluokalla. Siihen se kiusaaminen silloin loppui, mutta ilkeät katseet eivät. 

Liikunta tunnit olivat aina yhtä tuskaa. Pelkäsin niitä. Kevät kaudella ne olivat tiistaisin ja laskin aina sitä päivää että kun tiistai oli ohi oli viikon vaikein päivä takana. Kerran olin juomassa Jaanan kanssa vettä ja Anetta kävi pukuhuoneella. Pukuhuoneen oven sai lukkoon, niin ettei sitä saanut sisältä auki. Anette väänsi nupin alas ja me jäätiin Tanjaanan kanssa sinne. Me koputettiin siihen oveen ja joku tuli aukaisemaan sen. En muista kuka se oli. 

Kerran Jaanan reppuun oli laitettu leipä. Se oli murskattu sinne. Se oli vissiin laitettu tahallaan sinne. Ainakin Tanjaanan puheista niin päättelin. Aluksi ajattelin että se oli tarkoitettu minulle, mutta se oli laitettu väärään reppuun, mutta kuulin Tanjaanalta joka oli kuullut sen siskolta että se oli laitettu tarkoituksella sen reppuun. Jaanan sisko oli samalla hevostallilla missä Anette ja Salla oli. 

Keväällä mun luokkalaiset tytöt ja yks Miia (Joka oli niitten kaveri) päätti että siitä kiusaamisesta pitää kertoa jollekkin aikuiselle. Miia lähti meidän mukaan kuraattorin luokse. Se aloitti sen keskustelun. Riinat jatkoivat sitä. Mää istuin hiljaa tuolilla. Mua pelotti olla siellä. Mua pelotti kertoa kiusaamisesta. Vaikka mun ei tarvinnut sanoa siitä mitään. 

Seuraavalla liikunta tunnilla käytiin läpi sitä kiusaamista. Siellä oli kuraattori ja opo liikunnan opettajan lisäksi. Anette oli silloin poissa. Siitä kiusaamisesta keskusteltiin siellä, mutta ei se vaikuttanut asiaan mitenkään. Anette jatkoi kiusaamista. 

Kerran väitin kotona että olin oksentanut yöllä, sen takia ettei mun tarvitse mennä kouluun. Äiti ja iskä oli silloin menossa jonnekkin niin sain olla yksn kotona. Mummu kävi kattomassa mua päivän aikana kerran. 

Seuraavana päivänä kysyin Jaanalta että oliko liikuntatunnulla tapahtunut mitään. Jaana sanoi ei ku sä et ollu siellä. Ei ne kiusaa silloin ku et oo paikalla. Musta tuntu pahalta ku se sanoi noin, mutta ymmärrän hyvin. Se joutui kestämään sitä kiusaamista mun takia. Mutta siitä huolimatta se oli mun kaveri, vaikka se ei aina jaksanut. samoin muut meidän luokan tytöt. 

Miina, joka oli meidän luokalla kertoi että sitä oli kiusattu ala-asteella, mutta siitä huolimatta se vähän kiusas mua. Mutta Riina kerran sanoi että jos sä tiiät millasta on olla kiusattu niin tajuat että se ei kannata kiusata muita. Ja se käski sitä lopettamaan. Miina sanoi silloin että joka luokalla pitää olla joku jota kiusataan. Miinan osalta se kiusaaminen loppui siihen. 

Meidän luokan pojat alkoivat sitten kiusaamaan tyttöjä. Ensin kiusattiin Riinoja sitten Miinaa ja Erikaa. Lopuksi Jaanaa ja minua. Itse en kokenut sitä kiusaamista kovin voimakkaasti. Se ei niin kovasti omasta mielestäni kohdistuinut minuun.  Vaikka samallalailla se varmaan kohdistui kuin muihinkin. En vain itse tajunnut sitä. Sitä selvitetii tukioppilaiden ja opon kanssa. Se sitten onneksi loppui. 

Meidän luokan tytöt liikkuivat parettein. Riinat olivat hyviä kavereita. Miina Ja Erika. Minä ja Jaana. Jaanassa oli joitan samaa mikä muistutti mua Eveliinasta. En tarkkaan tiedä mitä, mutta jotakin oli.  Toisen Riinan mielestä mää yritin tulla niitten väliin ja hajoittaa niitten kaveri suhteen. Se ei mulla ollut tarkoituksena. Halusin vaan tutustua niihin ja saada heistä mun kavereita. Jaana sanoi joskus mulle että ihan seiskan alussa seurasin niitä (Jaanaa, Riinoja, Miinaa ja Erikaa) Sitä oli ärsyttänyt kuulemma se. En omasta mielestäni seurannut niitä, mutta ehkä se niistä tuntui siltä. Halusin vain tutustua ja saada kavereita. Luultavasti Erika oli kertonut niille siitä että mua oli kiusattu ala-asteella. Toinen Riinoista ei ollut ilkeä, musta se oli sellaine myötämielenen ja halusi myös tutusta, mutta toinen Riina oli mustasukkainen siitä. Sellaisen käsityksen sain niitten puheista. 

Kävin usein Riinan kanssa lenkillä ja Jaanalla kylässä, samoin myös toisella Riinalla. Kesällä järjestettiin yllätys synttärit toiselle Riinalle. Me oltiin menossa Erikalle yöksi telttaan. Me ostettiin sille lahjat. Mää ostin sille korvikset citymarketista. Mää en tarkkaan muista että oliko siellä kaikki yötä. Musta tuntui ettei Jaana ollut tulossa sinne ollenkaan. Niin se taisi olla ja sitten se suuttui mulle ku olin kertonut muille että se ei oo tulossa. Mutta me selvitettiin se sitten jotenkni. En tarkkaan muista miten.  Siellä oli meidän luokkalasiten lisäksi kaksi tyttöä niitten ala-asteaikaisesta luokasta. kaksi Miiaa. Me pelattiin kaikkia pelejä ja yöllä me karattiin sieltä ylä-asteen pihalla katsomaan Miian poikaystävää, joka karkas myös sinne omasta kodistaan. Jossakin vaiheessa me mentiin takaisin Erikalle ja mentiin nukkumaan. Mää nukuin Riinojen kanssa samassa teltassa. 

Jaanan kautta tutustui Sallaan ( se oli ollut samalla luokalla ala-asteella Jaanan ja Riinojen kanssa) Seiskaluokalla en ollut kovin paljon tekemisssä sen kanssa, mutta jonkin verran. Kerran se suuttui mulle jostakin ja Jaana suuttui mulle siitä kun en pyytänyt siltä anteeksi. Niin mää sitten pyysin Sallalta anteeksi ja Jaanakin leppyi siinä sitten.

 Sitten mää tutustuin myös Siniin ja Tiinaan Jaanan kautta. Nekin olivat olleet samalla luokalla sen kanssa ala-asteella.  Seiskalla olin myös ihastunut yhteen poikaan. Ta olin oikeastaan ihastunut siihen ihastumisen tunteeseen. Se oli sellainen teini ihastus jutut silloin. Sekin oli ollut samalla luokalla ala-asteella Jaanan ja Riinojen kanssa. Seiskalla olin myös ihastunut yhteen meidän luokan poikaan. Se oli huomannut sen ja musta tuntui että pojat ainakin siitä kiusasivat mua silloin syksyllä kun ne kiusasivat muitakin tyttöjä. Mää en tosin sitä silloin niin ottanut sillalläilla. Olin niin ihastunut siihen etten tajunnut sitä. 

Seiska luokka meni kaiken kaikkiiaan ihan kivasti ohi. Mä sain kavereita ja ne piti mun puolia siinä kiusaamis asiassa.