Muistaakseni edellisessä juteussa kirjoitin siitä että aloitan kuukaudeksi lankutus haasteen. Ensimmäiset päivät sujuivat hyvin mutta sitten se into lopahti. Mä tein sitä melkein kolme viikko just niin kuin olin laittanut. Mutta sitten aloin lipsua ja siihen se sitten jäikin. Et sellanen oli toi mun kuukauden haaste.

Mun piti nähä yhtä kaveria tänään. Mä laitoin sille alkuviikosta viestiä ja kysyin et voitasko me nähä ja vaihtaa kuulumisia. Sen oli  puhe tulla käymään mulla ilalla. Aikaa meni eikä sitä näkynyt. Musta tuntu niin keljulta ku siitä ei kuulunu mitään enkä mä viihtiny kysyäkkään siltä et onko se tulossa vai ei. Että mua ärsytti.

Töissä on mennyt ihan mukavasti. Sain tietää että työr ei jatku syksyllä tai se sanoi että ei ehkä jatku joten päättelin niin sen ettei jatku. Mä oon jo aika sinut sen asian kanssa. Vaikka alkuun tuntuikin inhottavalta kuulla siitä ja tietää et ne on just ne mun työt jotka ei jatku, mut elämä on sellasta mikään ei oo koskaan varmaan.

Mä ajattelin ruveta käymään salilla. Mä kävin tänään kyselemässä yhdellä salilla siitä ja mulle varattiin ilmainen tutustuminen ohjaajan kanssa sinne ensi viiikolla. Se ohjaaja laatii myös jonkinlaisen harjoitteluohjelmankin. Siinä saa samalla käydä myös uimassa ja mä kun siitä uimisesta oon nyt alkanut pitämään niin se vois olla parempi sali kuin tuo yksi toinen. Oikeastaan mä oon vaan vesijoussut. Siitä mä oon tykänny. 

Mä oon törmänny pari kertaa erääseen mieheen, joka näyttää todella tutulta. En tiedä mistä mä sen tiiän, mut jostakin tiiän sen kuitenkin. Se oli kerran mun takana halpahallin kassalla ja toisen kerran se käveli mua vastaan. Mua haittaa kun mä en hymyilly sille silloin kun se käveli mua vastaan. Se oli ehkä viimeinen tilaisuus nähä se ja mä en edes hymyille sille vaikka se kattoikni mua. Mä vaan käänsin katseeni pois siitä. Miks mä en hymyilly. Se mies on sitä paitsi ihan sairaan hyvän näköinenkin. Toivottavasti mä nään sen vielä uudestaan jossain ja voin hymyillä sille. Tää voi kuulostaa typerältä mut mä taidan olla ihastunu siihen, vaikka en edes tiiä kuka se on. Ulkonäön perusteella se on hyvä pakkaus. Mä luulisin et on sisältäkin. Mut mitä sitä tässä jaaritella enempää. Toivottavasti me törmättäs vielä jossakin.  

Huomenna mä oon menossa mummun kanssa kynttiläkutsuille kalajoelle. Mummu kysyi josko haluaisin lähteä sinne. Toivottavasti sieltä sais jonkin yllätyd tuotteen mukaan, kun joskus niistä on saanut jotain. En ajatellut ostaa sieltä mitään, mutta menempä kuitekin.

Tässä oli nyt teksiä monelta eri kuulta. Mulla on taas tää kirjoittaminen hieman jäänyt jotekin taka alalla, vaikka asiaa ois ollu vaikka kuinka paljon. Uusi vuosikin on tässä välissä vaihtunut. Hyvin tää vuosi on ainakin alkanut.