Kävin työhaastattelussa näkövammaisen avustajaksi. Paikka on max kahden kuukauden kestävä pesti, osa-aikatyötä.

Sain sen paikan!!!!

Olin niin onnellinen kun kuulin siitä että saan sen paikan. Vaikka se ei mitenkään pitkä pesti oo, mutta kuitenkin. Opettuluahan se vaatii, koska mulla ei oo kokemusta näkövammaisista. 

Ensimmäinen päivä jännitti tosi paljon. Mutta se meni ihan hyvin. Oma-aloitteellisuutta multa sais löytyä lisää. 

Joka päivä ollaan käyty pyöräilemässä ja mulla on tullut takapuoli siitä kipeäksi. Tein sitten siihen pyörän penkkiin pehmusteen. Se vähän auttaa, mutta ei paljoa. 

Yksi päivä viime viikolla kävin sen mun asiakkaan ja hänen äitinsä kanssa sairaalassa. Hänen äiti asuu palvelukodissa ja on 99-vuotias hyvä kuntoinen. Muisti sillä vaan vähän on mennyt huonoksi ja se tarvitsee apua siirtymätilanteissa. Aamulla lähdettiin taksilla sen asiakkaan pihasta ja haettiin se mummo kyytiin. Käytiin tutkimuksissa ja päästiin kotiin. Me käytiin kanttiinissa kahvilla. Mää otin sen mummon kanssa piirakan puoliksi. Tein itselleni pienemmän puolen ja tämä mummo huusi sitten että et tehnyt reilusti. Säihkähdin. Se mun asiakas kysyi sitten no. Ja tää mummo vastasi että tuo tyttö otti itselleen pienemmän palan. Mää rupesin siinä sitten puolustelemaan että jos se ei ookkaan laktoositonta niin en viihti isoa palaa ottaa. Mää kyllä säihkähin siinä. Se tuli niin puskista. Mutta pitäshän mun tietää että jos ei kunnolla muita niin ollaan kiukkusia. 

Päivä sai kuitenkin onnellisen lopun. Musta on alkanut tuntua että oon alkanu kehittyä vähän siinä. Vaikka kehittyä saisin lisääkin. Saan arvokasta kokemusta. Kokemusta asiasta mistä en tiennyt alotettuani mitään. 

Joka päivä oon ollu ihan poikki kun oon tullu kotiin. Yksi päivä mua ressaki ihan kamalasti että miten kerkeän tehdä kaikkia ja hoitaa asiat. Oon tottunu siihen et oon ollu vaan kotona kaheksan kuukautta niin sitten kun tulee töitä niin tulee kauhea kiire. Mutta enkähän ajan kanssa totu tähän kiireeseenkin taas. Mulla on kuukautisetki myöhässä varmaan tän ressin takia. Pitää vaan ottaa itselle aikaa rentoutumiseen. Niin ressikkin unohtuu. 

Kaiken kaikkiaan on tosi mukavaa kun sain työpaikan, vaikka se ei kovin pitkä aikainen pesti olekkaan. Mutta kokemusta se tuo lisää todella paljon.