Aloitin kirjoittamaan tätä teksitä lokakuussa 2016. Olen pitkään mietttinyt mitä tälle teksille teen ja kuitenkin päätin rohkaistua ja julkaista tämän, vaikka tämä onkin tälläinen teksti, mitä ajattelin etten koskaan julkaise.

Tuntuu tyhmältä kun kirjoitan tänne tästä asiasta ja vieläpä julkaisen tän. Varma merkki siitä että oon nuori ja kokematon. Mut mun oli pakko vaan saada purkaa mun ajatuksia tänne. Sellaisia ajatuksia ja asioita joista en oo puhunu kellekkään. Mietin aika kauan et julkasenko tän, mut sitten kuitenkin päätin julkaista tän. Tässä ois nyt sitten tällänen pläjäys teksitiä.

Tää mies josta mä kirjoitin jo aikaisemmin tää jonka näin baarissa ja kahvilla. Se on käyny nyt mulla muutaman kerran. Se kävi toisen kerran mun luona samalla viikolla ku me  käytiin kahvilla. Me vaihdettiin sitten siinä suudelmakin. Se oli sellanen kömpelö. Eikä oikeen tuntunu miltään. Odotukset oli korkealla, mut se ei sit tuntunutkaan juuri miltään. 

Me nähtiin sit seuraavan viikon perjantaina. Se kävi hakemassa mut ja me mentiin keilaamaan. Keilaamisen jälkeen se tuli meille ja me istuttiin siinä sitten iltaa. Lauantaina se tuli taas käymään. Me käytiin lenkillä ja sit laitoin meille iltapalaa. Sit me istuttiin sohvalla ja suukoteltiin. Sit se jäi mulle yöksi. Se sanoi et pitäskö sen lähtä kotiin ja mä sanoin sille sitten et mitä jos jäisit tänne yöksi. Ja se sitten jäi. Mut ehkä oli virhe pyytää sitä ylksi. Se tuntui silloin tosi hyvältä mut jos oisin  ajatellut asiaa pitemmälle niin oisin voinu jättää pyytämättä sitä. Yö meni hyvin. En tosin saanut oikein nukuttua, mut vähän kuitenkin. Se laittoi mulle yhdessä välissä peittoa päälle ja piti mua sen kainalossa. Se tuntui hyvälle. Aamulla sitten herätessä se suukotteli mua kaulalle ja poskelle. Mä sit vastasin sen suukotteluun ja siitä se sitten lähtikin. Halu vie mukanaan, mutta ei loppuun asti. Se teki mulle, mut mä en sille. Ja nyt mua kaduttaa. Me ei puhuttu mitään koko asiasta ennen sitä.  Se olí mun eka kerta ku koin jotain tollasta. Se hetki vei mukanaan. Mä en tajua miks en kieltäny sitä. Sillä hetkellä se tuntu tosi hyvältä ja turvalliselta. Mutta jälkeenpäin ajateltuna se oli typerää. Mut se oli mulle kiltti. Ku se lopetti mä sanoin sille et oisko meidän pitäny puhua. Ja se sit vaan et ois varmaan. Se tuli sit siihen mun viereen ja otti kainaloon. Siinä mä sit kuiskasin sille et se oli mun eka kerta.  Ja se sit vaan okei. Sit mä vaan et se tais olla sunki vai. Sit se vaan sano et se on tehny kerran aikasemminkin niin pyysi anteeksi ja sanoi et ois pitäny puhua ensin. Se piti mua sen kainalossa ja silitteli. 

Nyt sitten olen miettinyt sitä mitä jos olen saanut häneltä herpeksen alapäähän. Sillä oli huuliherpes ja me ei käytetty ehkäisyä siinä tilanteessa. Mulla oli joulukuussa yksi punainen rakko alapäässä uloimmassa häpyhuulessä. Sen huomasin suihkussa käydessäni. Siihen rakkulaan sattui kun suihkutin alapäätä. Jonka jälkeen katsoi että mitä siellä on, Rakko oli hävinnyt parin päivän päästä kokonaan. Ei ollut mitään rupea eikä mitään muutakaan oiretta. 

Kerroin siitä hänelle yhdellä automatkalla. Mua pelotti kertoa. Tai oikeastaan kerroin siitä että olen voinut saada herpeksen häneltä alapäähän, mutta  minulla ei ole ollut mitään oireita. Tämä rakkulakin ilmestyi alapäähän kuusi viikkoa taphatuman jälkeen. Luulen että se on ollut finni kun minulla on ollut finnejä aikaisemminkin alapäässä, mutta ei kuietnkaan häpyhuulessä. Mutta se näytti sellaiselta. En tosin puristellut siät tai kosketelllut. Mutta kun se katosi sieltä niin yhtäkkiä niin ei kai se herpeskään voinut olla. Eikä se ollut siellä kuin pari päivää. Tai en ainakaan ollut itse aikaisemmin sitä huomannut. Mun pitää ruveta seuraamaan tilannetta ja mennä sitten testeihin jos tulee uudelleen tuommoinen rakkkula tai näppy. Se oli punainen ja pieni.

Tää kuulostaa kaikki niin tyhmältä ku mä sitä tänne kirjoitan ja vieläpä julkaisen. Mun on vaan pakko saada purkaa tätä jonnekkin enkä tienny minne muuallekkaan oisin tän kirjoittanut ku en mä tästä kellekkään viihti kellekkään kaverillekkaan puhua. Mua kaduttaan ihan helvetisti.En totta tosiaankaan ollut valmis vielä tohon, vaikka se tuntui silloin siinä hetkessä hyvältä. 

Olen nyt viikon verran taas käymässä tommilla. Mua rupes joku vaan ärsyttämään lenkillä tiistai iltana. Purin kiukkuani tommiin ja seuraavna päivänäkin ärsytti. En tajua mikä mua oikein ärsttää mutta kaikki vaan tuntuu inhottavalta ja vasten mieliseltä. Mun ois pitäny käydä tänään kaupassa ostamassa leipää, mutta enpä ole käynyt. Ruokakin pitäis laittaa ja vaatteet vaihtaa ja tistaka. Mutta en oo mitään saanu tehtyä. Oon vaan istunu yö vaatteet päällä olohuoneen sohvalla tekemättä mitään. Mua vaan ärsyttää.